Yksilöiden ja ryhmien johtaminen

Luennon aihe oli mielenkiintoinen, sillä mielestäni ilman käyttäytymispsykologian ymmärtämistä tuskin syntyy hyvää johtajuutta. Yksilöiden/ryhmien käyttäytyminen ja vuorovaikutus toisiinsa organisaatiossa määrittää pitkälti organisaatioon tehokkuuden. Avoin kommunikaatio on tehokkuuden ja työn sujuvuuden edellytys eikä se ole mahdollista, jos organisaation osat ovat napit vastakkain huonon henkilökemian takia. Hyvän johtajan piirteisiin kuuluukin siis kyky tunnistaa omia ja muiden tunteita seka motiiveja työympäristön ihmissuhteissa. Johtaja voi käyttää työkaluna positiivista psykologiaa, jolloin hän erilaisin tekniikoin rohkaisee ihmisiä tunnistamaan ja kehittämään omia positiivisia emootioitaan, kokemuksiaan ja luonteenpiirteitään. Mielestäni tällainen on erinomainen lähestymistapa, sillä koskaan ei ole turhaa kehittää itseään. Lisäksi henkisesti ”kypsempi” ihminen pystyy tarjoamaan huomattavasti enemmän työpanoksellaan työryhmälleen. Omaan havainnointiin työympäristössä on hyvä kiinnittää huomiota, sillä opitut skeemat pelkistävät havaintoja ja ajoittain organisoivat informaatiota puolueellisesti. Tästä hyviä esimerkkejä luennolla olivat mm. stereotypiat sekä halo- ja paholaisefekti, jotka kaikki voivat vääristää todellista tilannetta ja siten jopa synnyttää turhia konflikteja.

Konflikteja syntyy, kun muiden toiminta, ennakkoluulot, roolit, arvot, persoonallisuus jne. vaikuttavat negatiivisesti omiin vastaaviin. Omasta mielestäni konflikteja ei voi välttää kokonaan erilaissa ryhmissä, mutta ne voidaan ratkoa ryhmän toimintaa vahvistaviksi. Kaikki konfliktit eivät tietenkään ole rakentavia vaan päinvastoin. Turhat ristiriitatilanteet liittyvät usein puhtaasti erilaisten persoonien välisiin yhteenottoihin ja näitä on aina hyvä välttää; ihan kaikkia tunteita ei ole älykästä näyttää työpaikalla.

Luennolla käytiin läpi ryhmän ja tiimin eroja, sekä erilaisia rooleja niissä. En ollut aikaisemmin ajatellut rooleja noin spesifisesti (toki ryhmän jäsenellä voi olla useampi rooli/useampia piirteitä eri rooleista), mutta ne käyvät kyllä järkeen. Oli hauskaa tunnistaa itsensä niistä ja yrittää miettiä tarkemmin omia vahvuuksia erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä.

Vierailevan luennoitsijan luennolta ei jäänyt ihan hirveästi mitään tiettyä asiaa mieleen, mutta hän antoi hyviä esimerkkejä positiivisen psykologian käyttämisestä johtamistyössä käytännön työelämässä.