Antti Variksen puheenvuoro olo mielenkiintoinen, sillä oli
mukavaa oppia enemmän, millainen osuuskuntamuotinen yritys ylipäätänsä on
käytännössä erityisesti johtamisen näkökulmasta. Mielestäni hienoa, joskin
yllättävää oli, kuinka korostunut arvojohtaminen oli. Toki näin jälkeenpäin
mietittynä samanlaisella liiketoimintamallilla toimiva KESKO on palkittu
arvojen noudattamisesta kestävän kehityksen saralla. Arvot voivatkin auttaa johtoa erilaistamaan
osuuskunnan brändin markkinoilla, kunhan vaan toiminta on aidosti niiden
mukaista ja rakentaa brändille todellisen kilpailuedun.
Osuuskuntatoiminnan lisäksi päivän teemana oli kontingenssi-teoria.
Kontingenssi-teorian mukaan ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa organisoida
yritystä vaan ympäristö määrittää millainen organisaatiorakenne on
kulloisiinkin olosuhteisiin sopiva. Rakenne muuttuu, kun ympäristö muuttuu,
mikä on luonnollisesti yrityksen menestymisen kannalta edullista; yritys käy läpi
ikään kuin evoluution selvitäkseen muuttuneissa olosuhteissa kilpailijoitaan
paremmin. Avain kontingensseja kontingenssi-teoriassa ovat myös organisaation
koko ja sen käyttämä teknologia. Jos yrityksen käyttämä teknologia on
rutinoitunutta (toistuvuus), organisaatiorakenne on byrokraattinen ja
byrokraattisuutta kohti mennään myös, kun organisaation koko kasvaa. Ympäristön
luomiin haasteisiin voidaan vastata esimerkiksi suunnittelemalla millä tasolla
päätökset yrityksen sisällä tehdään, miten tehtävät pilkotaan (standardoidaan)
ja millä tavalla auktoriteettisuhteita käsitellään esim. keskittäminen, virallistaminen,
rutiinit (Pugh & Hickson, 1976).
Luennolla käytiin läpi myös aiheeseen liittyen erilaisia
organisaatiomalleja, joista parhaiten mieleen jäivät ns. uudet
organisaatiomuodot kuten M-muoto, joka on yhdistelmä divisioonarakenteesta,
jossa on hierarkkinen kontrolli sekä toiminnallinen joustavuus, niin sanottu
Hub-and-spoke-malli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti